Niin, mitäs tässä, eipä mitään ihmeellistä. Joku outo tunne tässä ollu koko päivän ajan. Tuntuu et tahtois olla ilonen, mut ei vaan pysty ja samalla vähäsen pelottaa. :c Outoa. En tiedä miksi tahtoisin olla iloinen, mutta en siltikään tahdo olla masentunut ja sitä olen silti, enkä edes tiedä miksi, ja siinä samalla pelkään että menetän/olen menettänyt yhden miun parhaista ja rakkaimmista ystävistäni. En tahtoisi ajatella niin, mutta niin vaan ajattelen, se ajatus tunkeutuu koko ajan mieleeni. Tuntuu pahalta, siltä että oisin tehyt jotai tosi typerää ja väärä, vaikka ei minulla kyllä oo mitää hajua mitä se ois. D: Tuntuu et oisin ollu jotenki ilkeä tai muuten käyttäytyny väärin sitä ystävääni kohtaan jonka pelkään menettäväni. Äh, en tiedä enää ees mitä uskoa. :u Pelottaa vaan niin paljon, että oli pakko kirjottaa tää johonkin ylös, myös sen takia että tää kyseinen henkilö tietäis että oon pahoillani jos oon tehy jotai väärä. ::::c
Ja jos joku ei istten tajunnut, puhun tässä tästä tyypistä . Toivottavasti et sitten turhaudu tai mitään tästä, tahon vaan kertoa että en pystyis elämään ilman sua mistään hinnasta. ;_;
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti